Mietin kauan saanko koskaan kuulla oman rakkaan pienen ihmisen suusta sitä maailman kauneinta sanaa? Tiedättehän te sen: "Äiti" Nyt hän on sanonut sen minulle, minustakin on tullut äiti. Sydämeni pakahtuu.
torstai 18. tammikuuta 2018
Jännittää
Eilen oli seurantaultra, ja siellä näkyi molemmissa munasarjoissa neljä kasvavaa rakkulaa. Ja yksi hieman pienempi, josta voisi vielä kehittyä yksi lisää. Hoito on sujunut nyt nopeammin kuin meidän ensimmäinen ivf, ja lääkäri sanoikin, että punktio olisi mahdollisesti jo alkuviikosta. Huomenna käyn vielä tarkistuttamassa tilanteen, ja viikonloppuna olisi kenties sitten jo irrotuspiikin aika. Huh, että alkoikin jännittää. Mies kysyi, että olisiko siirtokin sitten jo ensi viikolla ja silloin vasta tajusin, että jos kaikki todella menee onnellisesti, niin ensi viikon lopulla saatan saada jo pienen matkaajan kyytiin. Mutta askel kerrallaan, odotellaan huominen tulos ja punktiopäivän päätös, siitä se matka vasta alkaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti