Alkoi taas uusi vuosi

Vuosi on tosiaan vaihtunut. Joulun aika oli meillä levollinen. Mieskin on ollut lomalla ja olemme saaneet viettää ihanaa aikaa yhdessä.

Olimme poissa kotoa äitini luona noin puolitoista viikkoa, ja sen ajan olinkin pitkälti ajattelematta näitä lapsettomuusasioita. Palattuamme tänne kotiin, ovat ajatukset taas hiljalleen palautuneet mieleen. Huomaan luopuneeni toivosta. Kuukautisten alkaminen muutama päivä sitten ei aiheuttanut minussa muuta tunnetta, kuin ehkä ärsyyntymisen siitä, että joudun kestämään tällaista kipua kuukaudesta toiseen. Ihan turhaan. Jos kerran en voi tulla raskaaksi, miksi minun tulee sietää tämä kipu. Välillä olen sanonut, että haluaisin leikata pois nämä kaikki elimet, kun ei niistä minulle mitään iloa koskaan tule. Pelkkää kärsimystä vain. Kivut ovat koventuneet tässä viime vuosien aikana, ja olenkin nyt tullut siihen tulokseen, että olisiko minulla sittenkin jotain endometrioosia. Aiemmin en ole tätä oikein uskonut, mutta kipuja on kyllä ollut kovasti. Nykyään kivut alkavat jo noin viikkoa ennen kuukautisia, ajoittaisina kylläkin. Olenkin suunnitellut jälleen gynekologille ajan varaamista, sellaiselle, joka on erikoistunut näihin lapsettomuusasioihin. Terveyskeskukseen meillä onkin jo aika varattuna helmikuun alkuun, jotta nyt saisimme lähetteen niihin lapsettomuustutkimuksiin. Perusverikokeita meistä otettiin viime vuoden loppupuolella.

Jotain iloistakin on tänään tapahtunut. Kävimme katsomassa ihanaa asuntoa. Voi kunpa siitä tulisi nyt meidän ensimmäinen ihan oma koti. Kuvien perusteella olin siitä kovin kiinnostunut, ja kun astuimme sinne sisään, tunsin vahvasti, että voisimme asua siellä. Se tuntui heti kodilta. Voi kunpa nyt saisimme sen! Ihanan oman hobitinkolon! Olen siitä niin innoissani!

Tämän vuoden suhteen en ole uskaltanut luoda suuria toiveita. Tämä kotiasia nyt on tässä ensimmäisenä, ja sehän on toki hyvin iso asia. Olemme sitä pitkään suunnitelleet, ja nyt on oikea aika toteuttaa suunnitelmat. Vakituinen työpaikka toisi tietenkin turvallisuutta, mutta töitä minulla on kuitenkin ollut ja nytkin sijaisuuksia tiedossa, joten en ole siitä huolissani, selviämme varmastikin lainan maksustakin.

Jännityksellä jään kuulostelemaan, onko meillä kohta oma koti.